tiistai 30. elokuuta 2011

Sirpa Kähkönen: Kuopion taivaan alla

Tässäpä herkkupala Sirpa Kähkösen faneille! Kuopion taivaan alla on pieni ja kaunis kirja, johon on koottu tunnelmallisia historiallisia valokuvia Kuopiosta. Kähkönen on kirjoittanut ohjeet historiallisille kävelyreiteille Kuopiossa ja valaisee muutenkin kaupungin elämää sekä historian että romaanisarjansa tapahtumien kautta.

Kuva: Kuopion isänmaallinen seura.

Kirjan on julkaissut Kuopion isänmaallinen seura. Kähkösen romaanit ovat Otavan julkaisemia - miksihän tämä kirja ei ole Otavalta? Minulla on kaksi arvausta: 1) Kähkönen halusi tehdä yhteistyötä seuran kanssa, koska tällainen kirja mahdollisesti toisi seuralle myyntituloja 2) syystä tai toisesta Otava ei halunnut tätä kirjaa kustantaa, joten sille piti löytää toinen kustantaja. No olipa miten vaan, toivottavasti tämä lukijoita löytää. Pienen seuran kustantama kirja ei välttämättä kirjakauppaketjujen myymälöissä saa kovin suurta näkyvyyttä, mutta netistä tätä ainakin on helppo tilata, vaikka Adlibrikselta.

Kirja sopii mainiosti luettavaksi myös niille, joita ylipäätään kiinnostaa suomalaisen kaupunkirakentamisen historia. Ilmankos Kähkönen toivottaa johdannossa: Tule aikamatkalle kaupunkiin, jota kukaan ei voi purkaa. Toisaalla hän tosin kirjoittaa näin: 

"Kaupunki on myös mielentila, fantasia. "Ei meillä ole täällä pysyvää kaupunkia", siteerattiin sota-ajan hautajaisissa usein Raamattua."

Olen Kähkösen romaaneista kirjoittaessani kuvannut, kuinka kirjojen intensiivinen tunnelma imaisee mukanaan, niin visuaalinen ja todentuntuinen kirjojen maailma on. Kuopion taivaan alla muistutti minua kuitenkin siitä, että todentuntuisintakin fiktiota pyörittää kirjailija, luomiensa maailmojen ylijumala:

"Erityisen mieluisana monet lukijani ovat kokeneet ravintola Tatran, jopa niin, että usein minua pyydetään järjestämään lukijatapaaminen Tatrassa.

Tatrassa kiteytyy fiktion kauneus. Sitä ei ole olemassa - ja kuitenkin se on, vahvemmin kuin yksikään katoavainen ravintola. Kirjoitin sen Jään ja tulen kevät -romaaniin, johon tarvitsin viihtyisän ja arvokkaan kohtaamis- ja työpaikan henkilöilleni. --- Ja parasta siinä on se, että sitä ei kukaan koskaan voi purkaa, lopettaa tai sisustaa "trendikkääksi"."

Valokuvat ovat peräisin Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta ja Otavan arkistosta. Victor Barsokevitschin kuvia on paljon, muita kuvaajia ovat olleet mm. Tuttu Jänis ja Betty Väänänen. Kuvat ovat kiehtovia pienessäkin koossa, mutta olisipa ollut vielä hienompaa, jos tämä kirja olisi tehty "kahvipöytäkirjan" kokoon, isoksi ja näyttäväksi. Noh, isojen valokuvakirjojen toteuttaminen tasokkaasti on kallista puuhaa. Seura ei ole näytekuvia sivuilleen pannut, mutta museon sivuilta löytyy verkkonäyttely, jossa voi selata vaikka vanhoja lehtikuvia.

Myös kaupungin kartat kävelyreitteineen olisi voinut toteuttaa vähän viitseliäämmin. Minulla on aika kehno karttamuisti, eli vaikka luen karttaa, niin heti kun käännän sivua, unohdan missä mikäkin katu on ollut. Lisäksi osa kadunnimistä on jäänyt kävelyreittien merkitsemisen alle. Mutta inspiroivia ja houkuttelevia kävelyreittejä tässä on, täynnä historiallisia ja kaunokirjallisia tarinoita!

Tunsin lukiessa outoa nostalgiaa, vaikken ikinä ole Kuopiossa itse asunut. Sukua siellä kuitenkin asuu ja olen Kuopiossa sentään käynyt useita kertoja. Kuvat muutaman vuosikymmenen takaisesta kaupunkimaisemasta tuntuvat haikeilta, kun muistaa millaiseksi stereotyyppiseksi betonikuutiokentäksi Kuopion keskusta on rakennettu, monien muiden suomalaiskaupunkien lailla.

Kähkönen kertoo kauniisti "tarinoiden topografiasta", mielentiloista, muistojen ja aistimusten jättämistä näkymättömistä historiallisista jäljistä. Tämä pieni kirja pitää sisällään tärkeitä ja kauniita kuvia ja tarinoita.

11 kommenttia:

  1. Tämä kirja kiinnostaa (luonnollisesti) todella paljon. Kuopion isänmaallinen seura on aika voimakas toimija täällä päin. Lisäksi muistelisin, että näitä kuvia olisi ollut esillä jo pari vuotta sitten kun Kuopion kaupunginteatterissa meni Lakanasiivet ja seuralla on saattanut olla jo siinä sormensa pelissä... aivan varma en kyllä asiasta ole.

    Minäkin tunnen haikeutta vanhoja kuvia katsellessani, vaikka toisaalta on sanottava, että Kuopiossa kuitenkin on melko paljon jäljellä puu-Kuopiota verrattuna moneen muuhun kaupunkiin.

    Historiallisia kävelyreittejä haluaisin kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi8.2.13

      Kiitos. Aion ensi kesänä tulla asiakseni Kuopioon tutkimaan tuota reittiä.

      Poista
    2. Tarjotaankohan Kuopiossa näitä kävelyretkiä opastettuna? Kaupungin kannattaisi kyllä niin tehdä, jos eivät vielä ole aloittaneet. :)

      Poista
  2. Minulla ei ole oikeastaan mitään siteitä Kuopioon (paitsi että se on mieheni synnyinkaupunki:)), mutta tämä kirja kuulostaa erittäin kiinnostavalta. Kiitos vinkistä, tämä pitää hankkia käsiin. Olen sattumalta juuri itse pohtinut samoja asioita, nimittäin kaupunkikuvauksia kirjallisuudessa; kaupunkien, historian ja kirjojen ystävänä se kiehtoo kovasti.

    Minäkin liikuin juuri Kuopion(kin) suunnassa Elias Lönnrotin matkassa ja tapasin matkalla myös erään Rovasti B:n, muinaisia sukulaisiasi kai. :)

    VastaaPoista
  3. Hei, kiitos vinkkauksesta! Kuopio-rakkaana ihmisenä tämä on pakko käydä ostamassa tai tilaamassa välittömästi! (:

    VastaaPoista
  4. Sattuipa tämä mukavasti, 1) kun juuri luen Kähkösen Mustat morsiamet -kirjaa ja 2) olin kesällä töissä yhdessä projektissa (liittyy Pohjois-Savoon), jonka aikana tutustuin juuri Barsokevitschin hienoihin valokuviin ja muutenkin Kuopion historiaan. Tämän kirjan näinkin viimeksi Kuopion reissullani Kulttuurihistoriallisen museon myymälässä, mutten silloin tullut kirjaa ostaneeksi.

    Todella kiinnostava teos, mutta kuten sanoit, olisi ollut vaikuttavampi isokokoisempana. Yllätyin itse siitä, miten pienikokoinen kirja on. Rahakysymys se on varmaan ollut, kuten valitettavan usein on. Mutta kyllähän tämäkin Kähkösen teos menee kaupaksi, joten satsaus ehkä olisi kannattanut. Mutta hyvä näinkin.

    VastaaPoista
  5. Itselläni ei ole mitään siteitä Kuopioon (kerran olen käynyt päivän visiitillä), ei sukulaisia, ei tuttavia. Ainoa side taitaa olla Kähkönen, jonka Kuopio-sarjaa rakastan. Mutta luulen silti, että en tätä kirjaa hanki. Eläköön Kuopio minun mielessäni vain Kähkösen luomuksena Tatra-ravintoloineen.

    Mukavaa silti, että toit kirjan esiin.

    VastaaPoista
  6. Olin viime viikolla Kuopiossa kolme päivää. Olisinpa tiennyt tästä kirjasta aiemmin, niin olisin ottanut sen mukaani matkalukemiseksi! Kuulostaa hienolta opukselta, mutta itse tarvitsisin juuri tuollaisen matka- tms. sidoksen, jotta jaksaisin innostua. Kuopioon on kyllä asiaa aina silloin tällöin....

    Kähkönen kiinnostaa muuten kovasti! Minä kurja en ole häntä vielä päässyt lukemaan.

    VastaaPoista
  7. Kiitos kommenteista! Pittääkin katella Lönnrot-kirjaa vaikka kirjastossa ja tsekata, millainen rovasti siellä touhuaa...

    VastaaPoista
  8. Anonyymi26.9.11

    Ihana kirja, pisti minut lukemaan Kähkösen Kuopio-sarjan uudestaan. Suosittelen!

    VastaaPoista
  9. Vautsi! Minulla sarja on edelleen työn alla, mutta uskon että sekä tähän kirjaan että sarjaan voi palata vielä monet kerrat!

    VastaaPoista