torstai 25. elokuuta 2011

Siltalan vieraana

Kustannusosakeyhtiö Siltala on oikein hemmotellut kirjabloggaajia elokuussa. Viime viikolla pääsin kustantamovierailulle, jossa Aulikki Oksanen lausui runojaan. Siitä kannattaa lukea Inan, Lumiomenan tai Marjiksen raportti. Tänään taas pääsin piipahtamaan Siltalan syksynavausjuhliin Sörnäisiin. Pyörin aikani ympyrää tähyillen tuttuja, onneksi Hanna Kirjainten virrasta bongasi minut ruokajonosta. :)

Ilma oli lämmin ja kaunis ja tunnelma tilaisuudessa mukava ja välitön. Oli kivaa haistella kirjatuulia ja vähitellen hakeutua myös ulkonäöltä tuttujen kirjailijoiden juttusille. Heitä riitti, mutta ihan kaikkien seuraan ei ilennyt ängetä.


Huumorintajuisen ja fiksun Laura Honkasalon kanssa kuitenkin sain jutustella, samoin karismaattista ja hurmaavaa Aulikki Oksasta oli ilo tavata taas. Siltalan henkilökunta toivotti myös meidät lämpimästi tervetulleiksi. Vieraina oli paljon myös toimittajia, kääntäjiä ja muuta kirja-alan väkeä, ja joitakin toistuvia kysymyksiä blogiharrastuksesta tulikin. "Huomioivatko kustantajat teidät?" taisi olla yleisin.

Siltalan syksyn sadosta pitää lukea ainakin Oksasen runokokoelma Kolmas sisar. Koska olen uutuuksien kanssa joskus aika hidas, lasken uutuudeksi edelleen myös Ljudmila Ulitskajan Naisten valheet. Tietokirjoista houkuttaisi Suomalainen ruokalasku. Kari Hotakaisen uutuus Jumalan sana saattaa olla jossain vaiheessa edessä. Aiheen puolesta kiinnostaisi Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis, sillä nykyisenä itähelsinkiläisenä romanikerjäläisiä ei voi olla näkemättä arkiympäristössään.

Antti Leikaksen Melomisen yhteydessä kehuin Siltalan tasokasta kustannustoimitustyötä, ja onpa hienoa huomata, että vuonna 2008 perustettu kustantamo tarjoaa kirjoja jo näin laajalla rintamalla ja työllistää useita ihmisiä. Ihanaa, että kirja-alalla voi edelleen pärjätä muullakin kuin alleviivaavan yksinkertaisten hömppäaskartelukirjojen tuputtamisella! 

5 kommenttia:

  1. Kuulostaapa mukavalta... Kivaa kun te Helsingin päässä asuvat kirjoitatte näistä tapahtumista; saa edes toisen käden hupia! :-)

    VastaaPoista
  2. Kiitos mukavasta tieto- ja tunnelmapalasta!

    VastaaPoista
  3. Olkaatten hyvät! Helsingissä asumisessa on hyvät ja huonot puolensa, mutta kyllä hyviin kuuluu se, että pääsee arki-iltana piipahtamaan kyldyyririennoissa.

    VastaaPoista
  4. Kompaan Booksyä, kiitos.

    Tuo askartelukirjojen tuputuskommentti kyllä osui ja upposi, joskus tosiana jopa kirjakatalogeja selatessa tulee vähän semmoinen olo, ja samalta vaikutelmalta ei kyllä voi välttyä paikallisessa suomalaisessa kirjakaupassa kiertäessä: Niin paljon kirjoja, mutta tavallaan kuitenkin niin vähän luettavaa (okei, enemmän kuin ehtisin lukea mutta silti).

    VastaaPoista
  5. Niinpä! Saa nähdä muuttuuko Suomalaisen linja, kun Otava osti sen. Kvaak.fi -foorumilta mieleen on jäänyt hyvä määritelmä SK:sta: "Se on vähän kuin Tiimari mutta kalliimpi."

    VastaaPoista